perjantai 25. syyskuuta 2015

SUN KAUNEUS SEKOITTAA MUN PÄÄN

Kuuntelen Olavi Uusivirtaa ja tekisi mieli itkeä. Pesin tänään pussilakanat enkä ole jaksanut vielä vaihtaa uusia tilalle. Päädyn varmaankin taas marimekon tasaraitaan, niiden pehmeys ei petä koskaan. 
Sylissäni nukkuu pieni oranssi karvapallo  tassu naamansa edessä. Astiakaappini on ilmeisesti siirtynyt kokonaisuudessaan lavuaariin, pitäisi kai jaksaa tehdä asialle jotain. Pian. Ikävöin parasta ystävääni enkä halua elää yksin. 

Paljon asioita mielessä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti